Alkupäivä sujunut mitä loistavimmin. En kai enää oikein osaa olla surullinen tai alakuloinen? Tottakai ehkä hetkellisesti, mutta yleismielialani on nykyään aina korkealla. Se on todella epäominaista minulle.
Innostuin jopa koulutehtävistäkin? Se kyllä laantui siinä vaiheessa, kun kolmatta tuntia väänsi samaa kuvitteellista levyn kantta ja siltikin se näyttää kuvottavalta.
Muuten päivä on sujunut mitä mukavimmassa ilmapiirissä. Aamulla nautin tunteesta, kun saa laittaa taas nahkatakin päälle ilman, että jäätyy kuoliaaksi. Ja aurinko paistaa, mikä sen parempaakaan?
Koulusta ja ihmisistä sen verran, että onko kukaan kohdannut henkilöä, joka vain omalla olemisellaan on totaalisen ärsyttävä? Minun kohdallani näin on juuri päässyt käymään. En ymmärrä mikä kyseisessä henkilössä on, mutta katsonkin häneen niin päässäni kuuluu vesipannun vihellys. Ja saatika, kun hän sanoo lauseenkin? En käsitä. Yleensä olen erittäin tyytyväinen ympärilläni oleviin ihmisiin, mutta tämä saa pääni halkeamaan! Huh.
Onneksi vastapainoksi ... on hän.
Koulun jälkeen seurasi yksi päiväni suurimmista iloista ! Kahvia, pullaa ja Helsingin sanomat. En koskaan aamuisin ehdi lukea lehtee, joten koulun jälkeen pidän pienen hetken itselleni.
Tämä ei kuitenkaa kestänyt kovinkaan kauaa, koska olin varannut pyykkivuoron iltapäivä viideksi ja jouduin alkamaan kasata suhteellisesti liiankin isoa pyykkivuorta keskelle eteistämme. Nyt siis seuraavat tunnit joudun juoksemaan neljännestä kerroksesta talomme kellariin ja takaisin ylös. Miksi olen väsynyt jo pelkästä ajattelusta?
Todellisuudessa haluaisin vain käpertyä peiton alle.
Pv kpl: Tegan and Sara - Back in your head
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti