Tänään on ollu mitä kivoin päivä tähän asti. Todella väsynyt, koomainen, mutta samaan aikaan kuuma, lämmin ja ... kostea.
Miksi oon aina pyykkipäivinä niin tyytyväinen? Alkaa menemään jo hulluksi. Mutta en voisi olla juuri nyt tyytyväisempi, vielä kun vaimokin kömpi juuri nukkumaan eikä ole tuossa vieressä hääräämässä. Hah. Kohta suunnaksi keskusta..
Mutta samaan aikaan oon kauhean täynnä odotusta. Olisi jo perjantai. Olisi jo ensi viikonloppu. Kilahtaisipa tilille jo rahaa. Saapuisipa Nelly.comista taas pikku paketti, salaisuus. Olisipa jo ilta ja yöpiknikki. Tulisipa tytöt jo takaisin Pärnuusta. Olisipa kahvi jo tippunut.
Okei, nuohan menevät enemmän toiveiden kuin odotuksen puolelle, mutta oli siinä monta asiaa mitä odotankin. Liian monta, mutta pidän tästä pienestä jännityksestä. Kun koko ajan pitää olla vähän varpaillaan ja perhoset leijailee masun pohjalla.
Nyt syön uusia perunoita ja katselen Oprahin Barack Obama-jaksoa. En vain yksinkertaisesti voisi olla tyytyväisempi. Huomenna suuntana ruotsalainen kalustekauppa, illalla yöpiknikki. Ja nyt näin täällä huutelen; toivoisin, että joku lähtis mun kanssa katsomaan Shrek 4 ja Epäilyksen, haluan kovasti elokuviin. Ja, että neiti lähtis ensi viikonloppuna laittamaan jalalla koreaksi, hah.
Päivän kappale: Will.I.Am - Yes we can
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti