Rakkauspäivä.

Oon rakastunut. Itsehyväisesti ja häikäilemättä.

Oon tässä noin kuukauden ajan surkutellut ja murissut, koska mun pidennykset ovat maailman huonoimmassa kunnossa. Tiedän - ei ehkä pitäisi kihartaa/suoristaa, tupeerata, takuttaa, pörröttää, antaa repiä niitä saatika olla ne päässä miljoonan tunnin suihkussa tai seistä vesisateessa, että varmasti kaikenmaailman lakat yms sotkeuttaa ne. Vappuviikonlopun jälkeen (täällä onkin maininta niistä kyseisenä vknloppuna) ne ovat olleet KAMALAN näköiset. Kiertelemättä. Enhän mä ketään muuta voi tästä syyttää kuin itseäni, hömppä tyttö pitää niitä huonosti. Okei, pakko ehkä usuttaa puolet vahingoista prinsessan niskoille, mutta nekin on aiheutunut periaatteessa itseni takia? Joten taitaa syyt tulla pumerangina takaisin minulle. Mutta niin, aiheeseen -  siksi oonkin suurimman osan ajasta pitänyt niitä söpösti pikkumyy-sykeröllä, ettei ne näyttäisi niin huonolta. Omalla tukalla oleminenkin on tuskaa, hate it.

Eilen sain mahtavan idean ja värjäsin avovaimon blondit pidennykset (vaimo ei käytä niitä, koska omistaa itse tum.ruskean pehkon nykyään - itseasiassa kyseiset pidennykset näkyy Laserpoint-kuvissa) mustiksi. Pelkäsin aluksi, että ne menevät todella huonoon kuntoon. En kyllä uskonut, että ne yhdellä värjäyksellä menevät niin huonoon kuntoon, kuin omani. Kuitenkin tänään aamulla, kun ne olivat kuivat... En siis eilen jaksanut kuivata niitä vaan jätin ne yöksi patterille kuivumaan ja kömmin itse nukkumaan... Rakastuin. Muistin taas hetken kuinka namnamnam!!!!!! pitkä tukka onkaan. Sileä, pitkä tukka. Musta. Rakkautta! En keksi mitään muuta sanaa. Kuvissa ne ovat todella huonosti (yleensä ei paista pituusero noin pahasti), koska olin kipeä ja kiireellä lähdössä pankkiin ja niissä on puolet omia pidennyksiä, koska avovaimon pidennyksiä on vain puolet siitä mitä omiani on. Ja otsatukkani on maailman kamalin. Nyt näytän siis taas pörröiseltä emotytöltä.

Mutta pelkästään se miltä 70cm tukkaa tuntuu selkää pitkin, nammmm.

Ja toinen asia mihin rakastuin tänään - nuo shortsit. Maailman sulosimmat. Ja nyt haluankin, että olisi kesä ja lämmin, eikä tuommoinen haistavittu-sadesää. Hyi.

Lisäksi - mainittavana asiana, tänään kun otin kuvia. Väsyneenä ja sekaisena, mutta samaan aikaan erittäin onnellisena ja tyytyväisenä ja jokapaikkaa kolottaen. Otin erään kuvan itsestäni, joka muistuttaa huomattavan pajon RB-aamun kuvia. Joten muutaman kerran, kun oon nähnyt tuon kuvan tänään, on sen aamun fiilikset tullut takaisin mieleen. Purr.

Tämä päivä on ollut jotain pieniä iloja täynnä. Jaksoin hihkua onnesta, kun muistin että kaapissa on muutakin ruokaa kuin makaroonia ja puuroa. Oon ehkä liian tottunut jo siihen ruokavalioon, koska tänään oonkin syönyt aivan kamalasti. Nyt mulla onkin maailman suurin pömppis.

Edward, miu. Tulin siihen tulokseen, että joka toinen mun lause alkaa: "tulin siihen tulokseen". Mutta siis, tulin siihen tulokseen, että jos muut tytöt haluaa Edward Cullenin niin mä varaan Saksikäsi Edwardin. Deal?

Nyt jään odottamaan kesää ja lämpöä.

Pv:n lyriikat: "Control yourself, take only what you need from it. The water is warm but it’s sending me shivers."