Oon ollut tänään ihan älyttömän skarppina heti aamusta alkaen. Herätyskello oli soittamassa 6.00, mutta heräsin itsestään aluksi 04.00. Päätettyäni, etten aijo herätä vielä ja kömmittyäni takaisin nukkumaan heräsin myöhemmin uudestaan 05.30, enkä sitten viitsinyt enää mennä takaisin. Joten pirtee-pirtee päivä.
Koulussa, huomasin taas kuinka stressaava ja rasittava osaan olla. Nyt mun pitäisi siis pyytää vaimolta anteeksi käytökseni. Oon sählä ja höhlä. Tiedän. Lupaan lopettaa nuo tyhmät tyttöjutut ja olla lovely. Turha mitään lupailla, se on vaan mun luonne. Sekä dramaturgian koe meni lukematta yllättävän hyvin - onhan se hyvä, että vieruskaveri edes osaa.
Tiesittekö, että on todella ärsyttävä ottaa kuvia kun paistaa noin hirveästi aurinko? Aina tulee kauheita varjoja, niinkuin tuossa mustavalkoisessa kuvassa - yök. Eikä voi ottaa naama aurinkoonpäin kuvia, koska sitten näyttää ihan sirriseltä ja tulee niin helposti kameran varjo. En arvosta.
Tänne piti muuten laittaa tänään eräs kuva vaimon "haaveesta", mutta koska se ei ole kotona niin en voi. Kuva on siis sen puhelimessa, siksi en voi. Taidan postata sen tänään illalla, jos jaksan. Heh. Mikään ei ole niin karua.
Päivällä sitten taas karu todellisuus - materialismitaivas. Olen hullu, kun haluan niin paljon vaatteita, koruja, kenkiä. Ei kukaan tarvitse niin paljoa. Mutta en voi sille mitään, että ne on niin täydellisiä ja oon hulluna kaikkeen. "I want this this this and this".
Avovaimo sai mut yhdellä lauseella lähtemään koulusta kotiin. "Lähdetkö shoppailemaan?". Se kyllä johtui osittain siitäkin, että olin jo valmiiksi tytön kanssa todella lähellä kotia. Ja tyttö on ihan hupsu! Ihan hassu. En ymmärrä. Se oli pimpompom-hulluna lappuhaalareihin, hi.
Ja avovaimon pyynnöstä:
Eilisessä merkinnässä olleista lapuista. Oli kuulemma siksi laittanut sen lapun, kun oli luvannut korjata sen illalla - sen altaan, mutta ei ollut kerinnyt ja aatteli, etten vaan mee laskee sinne vettä.
Joten se olinkin minä, joka ei kuunnellut! Auts, pilkka osu omaan nilkkaan jne.
Karkkia karkkia karkkia. Mun täydellisyys. Ei mikään ihme, että oon pullukka, kun oon koukussa karkkkeihin. Syön älyttömästi herkkuja ja sitten valitan, kun oon plomplom-läski. Tyhmää. Ehkä täytyisi keksiä joku sopiva kompromissi tai karkkipäivä. Tai sitten ei...
Haaveilen älyttömästi Laserpointin lipuista. En jaksaisi olla viikonloppua Tampereella (Senssillä). Ahdistavaa kuunnella radiota, kun joka toinen mainos on "Labyrinth - Laserpoint - White Out"-mainos tai kun siellä arvotaan Vip-lippuja sinne ja tytöt pakottaa mut soittamaan ja sitten linjoilta ei pääse läpi ja se joka ne voittaa sanoo: "joo olisin jo muutenkin ollu menossa, en vaa oo kerenny ostaa lippui ja oha se siistinpää mennä vippilipuilla". HV. Nää opiskelija nuoret tarvisi niitä sata kertaa enemmän. Pientä lohdutusta ehkä tuo huominen, mutta ei sekään ole sama asia. Toivottavasti edes Nelly-paketti tulee (lisää vaatteita) niin saa laittaa uuden mekon päälle, jos se on hyvä.
Mutta nyt lopetan tän valittamisen. Pelkään, että mun blogista on tulossa joku avautumispaikka, enkä halua, koska oon oikeesti tosi positiivisella päällä. :)
Taidan alkaa katsomaan Salattuja, sitten voisi mennä Pyynikin kukkuloille katsomaan auringon laskua ja pikku hiljaa alkaa siirtymään nukkumaan päin. Samaan aikaan odotella, että saan yhden luvatun tekstiviestin (jos saan), koska haluan tietää! Näin siis keskiviikkona.
Pv kpl: Huge L - Vaatekappale
Edit 23.23:
Avovaimon märkä päiväuni:
Joo, oon tasan noin lihava livenä. Semmosta.
Mua naurattaa aivan älyttömästi ! Kikattelut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti